PROkonsuli

Seuraavissa vaaleissa ratkotaan meitä lähellä olevia asioita

2012-01-29T11:03:00.000+02:00

Mitä jos palattaisiin pressanvaalikohkaamisen jälkeen oikeisiin meille tärkeisiin asioihin ”Kansalaisten ja yritysten kannalta paljon tärkeämmät vaalit ovat edessä syksyllä. Silloin valitaan Pirkanmaan 22 kuntaan uudet valtuutetut, jotka päättävät miten kunnissa yritysten ja kuntalaisten asioita hoidetaan. Mahdolliset kuntaliitokset ja uudet kuntarajat nousevat varmasti keskusteluun. Kuntakoko ei silti ratkaise tehokkuutta, tärkeämpiä ovat toimintatavat. Suurin osa kuntien verotuloista tulee yritystoiminnan kautta. Siksi syksyn kuntavaalien ehdokaslistoille pitäisi saada henkilöitä, jotka ymmärtävät, että verotulojen kasvattaminen edellyttää riittävää panostamista elinkeinoasioihin. Menoja taas voidaan karsia palvelutuotantoa tehostamalla. Siinä usein paras keino on palvelun ostaminen paikalliselta yrittäjältä” Tämä on suora lainaus Pirkanmaa Yrittäjien tiedotteesta. Siinä on meille kaikille todella tärkeää asiaa. Eikä siinä haukuta ketään. Tampereella ja miksei Pirkkalassakin odotellaan pormestaripeliä. Kuka saa valita ja mistä joukosta? Itse odottelen tehtävästä kiinnostuneiden esiintuloa. Voisimmeko järjestää oikeat esivaalit? Äänioikeuden saisi oman kunnan asukas maksamalla vaikka puhelimella muutaman euron puolueen vaalikassaan. En oikein tulkita ”kuntakarttoja” muuten kuin, että jotain on pakko tehdä. Väestökehitys/syntyvyys tuo mukanaan tilanteen, jota ei rahalla ratkaista. Ne ihmiset, jotka hoitavat meitä ja maamme ansioita 2050 luvulla ovat jo syntyneet. Ei meillä täällä Tampereella ja Pirkkalassa ole tässä suhteessa hätää, mutta Savukoskella ei tuolloin elä palvelun tuottajia eikä maksajia. Se, että siellä on kunnantalo ja tyhjiä koulurakennuksia, ei ratkaise mitään. Niin ja se on varmaa, että veroilla on kerättävä lisää valtiontalouden alijäämän peittämiseksi. Arvonlisävero on tässä suhteessa tehokkain, mutta tuskin tuloverokorotuksilta vältytään. Presidenttiehdokkaat kannattivat rahamarkkinoiden varainsiirtoveroa. Kirjoitin transaktioverosta jo pari vuotta sitten. Se olisi hyvä vero. Voisi tuottaa tuloa vaikka EU:lle. Meidän maksuosuutemme siihen suuntaan voisi pienentyä. Maksajat ovat meistä kaukana globaaleilla pelikentillä. Jos vero hillitsee tietokoneiden pyörittämää katteetonta pelaamista, tuskin se ketään haittaa?

Tuubaa

2012-01-29T10:59:00.001+02:00

Saimme lahjaksi Tampere Filharmonian kausikortit. Musiikkiymmärryksemme on Cliff Richardin ja Bill Haleyn kehittynyt, nimenomaan kehittynyt, yhä klassisempaan suuntaan. Perjantaikonsertin Oliver Messien 10-osaisen Turangalîlan vaikeudella taisi joku pitemmälle ehtinyt meitä pelotellakin. Saimme elää mukana mahtavassa ilotulituksessa. Orkesteri eli, hengitti ja soitti kapellimestarin hienostunutta koreografiaa äärimmäisen tarkasti seuraten. Lavalla oli arviolta 100 soittajaa ja instrumenttia, kaikki soittivat, ajoittain korkealta ja tosi kovaakin. Mutta triangelin (pimpparauta?) hentoinen kilahdus oikeaan aikaan lyötynä kuului katsomon 13.riville. Ehkä minulla on sittenkin vain valikoiva kuulovamma? Emme varsinaisesti vilkuilleet kelloamme kertaakaan puolitoistatuntisen esityksen aikana. Oli mieluinen virkistävä kokemus. Voitti jääkiekkoillan.

2011-12-07T13:38:00.001+02:00

Olen toiminut yli 30 vuotta tiukasti valvottuna yrittäjänä - tilintarkastajana. Alalle tulin perusopintojen, harjoittelun ja vaativan tutkinnon kautta. Oikeuden edessäkin oli käytävä käsi kirjalla vannomassa. Vuosittain raportoin kaikki tekemiseni ja maksoin vuosimaksut. Jatkuvaa kouluttautumista edellytettiin 30 h /v. Ulkopuolinen laatutarkastaja saapui 5-6 vuoden välein tarkastamaan mappini ja työpaperini. Jos selvisin näistä, sain oikeuden jatkaa ammattiani. Nyt tultuani tiettyyn ikään, saan kirjeen, jossa minulta kielletään kaikki tilintarkastukseen viittaava toiminta. Onkohan Le Reviseur VO konjakki nyt kiellettyjen listalla? Varmaan VSOP kuitenkin sallitaan.

2011-11-17T21:48:00.001+02:00

Ajattele positiivisesti – elät pitempäänOn terveellisempää ajatella asioita myönteisesti – positiivisesti ja se on nyt tavoitteeni. Aloitus on helppoa. Aamun lehtemme pääuutinen kertoo, että taitetun indeksin ansioista meidän eläkkeemme nousee vuodenvaihteessa enemmän kuin raamitetut palkat. Olen aina ihmetellyt ”eläkekapinallisia” jotka vertaavat eläketulojaan työtä tekevien palkkoihin. Eläkeindeksi turvaa kulutustasomme 80 %:sti. Vertailu palkkatuloihin onnistuu vai 20 %:sti. Eläketulo on tarkoitettu omaan elämiseen. Sillä, että joku muu ansaitsee enemmän tai vähemmän ei ole mitään merkitystä minun hyvinvointiini. Jos joku läheisyydessäni voi huonosti, se vaikuttaa minuunkin kielteisesti. Tuleva presidenttimme aprikoi maanantaina, että pitempiaikainen inflaatiokehitys on yksi mahdollinen tie, jota edeten Euroopan finanssikupla saadaan hivutettua alas. Jos näin tapahtuu, niin 80%:sti elinkustannusten nousun korvaava eläkeindeksi on siunattu asia.Töhrääjistä eli graffitiporukastakin on nyt hyvää kerrottavaa. Olette jättäneet kiinteistömme aitapylväät rauhaan. Hallituksemme puheenjohtajan ominaisuudessa maalailin edelliset teoksenne piiloon. Älkää käsittäkö tätä vihjeeksi, tai sama se. Käsialasta päätelleen ette osaa kirjoittaa. Ette lukeakaan. Hyviä asioita löytyy runsaasti lisää, mutta otetaan niitä ensi kerralla

Ja suurin niistä on raha

2011-10-23T20:45:00.000+03:00

€ROTTAJA
Eletään syyskuuta 2008, Lehman Brothersin ja muutaman muunkin amerikkalaisen investointipankin strukturoidut lainapaketit muuttuvat arvottomiksi. Kuplat puhkeavat, kun kasvu ei jatkukaan. Paniikki kiintyy läntisellä pallonpuoliskolla vielä sen jälkeen kuin Suomessa on perjantaina sammutettu näyttöruudut ja omistauduttu viikonlopun viettoon. €rottajan Altiusrahasto oli ostanut parilla miljoonalla Lehmannin vuoden juoksuajalla olevia velkakirjoja 60% kurssiin eli dollarin paperin sai 60 centillä. Jos Lehman olisi myyty Bank of Americalle, olisi paperin arvo noussut pikavauhdilla ainakin 90 centin tasolle. Mutta ei. Altius korjasi mokansa maanantaiaamuna ja kirjasi perjantaille myyntejä. Arvoton sijoitus kirjattiin niille asiakkaille, jotka olivat antaneet salkunhoitajalle täydet valtuudet. No ei se varmaankaan näin tapahdu oikeassa elämässä? Mutta panee miettimään! Karo Hämäläinen kirjoittaa Erottajan salkunhoitajan päähän seuraavaa ajatuksia: ”Kuinka minä rakastankaan isännätöntä rahaa. Rahaa joka on kaikkien rahaa ja ei kenenkään, asiakkaidenjäsenten rahaa, asiantuntemattomien yhteisöjen päätöntä rahaa. Jäsenmaksuilla kerättyä ylijäämää, testamenteilla saatua ilmaista pääomaa, varallisuutta joka on aina ollut tai tullut ei mistään . . .Rahaa, jonka negatiivinen tuotto tarkoittaa sitä, että vuosiraporttiin täytyy valita surkutteleva sävy”
€rottaja paljastaa ja paljastaa ihmismielen raadollisuuden. Myös parin viime vuoden TVstä tuttuja pelureita mainitaan oikeilla nimillään. Tärkeintä ei ole tuotto vaan oma tuotto. Korskeiden islantilaisten investointipankkien ja –pankkiirien nousu, uho ja tuho tuntuvat ovat kaataa €rottajankin. Investointipankki kuitenkin palautuu tässä kähinässä suomalaisille perustajilleen ja kaikki näyttää jatkuvan seuraavan nousun iloisissa tunnelmissa. Näin tapahtui todellisuudessakin.

Sijoittajavastuuta

2011-09-03T08:25:00.000+03:00

Miksi markkinat eivät itse saa ratkaista omia ongelmiaan?
Joillakin on rahaa ja sijoitettavaa enemmän kuin toisilla. Reaalitaloudessa sitä kertyy työllä (esim. Kiina), myymällä maaperään siunautuneita rikkauksia (esim. öljy) tai jotain muuta hintansa väärtiä tuotetta (esim. huumeet ja aseet). Rahalla käydään kauppaa ”markkinoilla”, Sitä lainataan ja kierrätetään toisille edelleen lainattavaksi. Raha hakee aina tuottavaa sijoituskohdetta.
Ahneus ja pelko ohjaavat.
Jos Kreikka ei saa lainaa, niin AAA:lle sitä tarjotaan entistä halvemmalla. En usko, että kukaan pitää oikeata rahaa, pientä tai suurta, hallinnassaan 0-tuotolla enempää kuin se verran mitä välttämättä heti tarvitsee. Pankkitilillä ”makaava” raha tuottaa tallettajalle ilman riskiä aina jotakin. Pankille se tuottaa varmasti hieman enemmän, sillä pankki lainaa sitä edelleen ja kantaa luottoriskin.
Oikeille tarvitsijoille annetaan lainaa asunnon hankintaan, yrityksille liiketoimintaan jne. Jos pankkilainoilla ei ole riittävästi kysyntää niin rahaa vipataan toisille pankeille tai vaikkapa valtioille. Lainan antamiseen liittyy aina riskinsä. Velallinen ei maksakaan lainaansa! Asiakkaan riskejä tutkitaan. Jos riski on suuri, niin silloin vaaditaan varmaa vakuutta, korkeampaa korkoa tai lainaa ei anneta.
Miksi näin ei toimita ”suurilla markkinoilla”?
Jos maa/valtioriski on korkea, olkoon korkokin korkeampi. Riskivaltion velkakirjan liikkeellelaskuhinta voisi olla alempi, esim. 95 %. Riskinkantopalkkio olisi tässä tapauksessa 5%. Jos lainanantaja alkaa pelätä eli arvioikin riskin suuremmaksi, hän voi myydä velkakirjan edelleen jollekin ahneemmalle 90%:lla. Pelureita ja riskisijoittajia löytyy aina. Takavuosien riski/roskapankkimme Arsenalin viimeisimmät saatavat myytiin vain 5 %:lla niiden nimellisestä arvosta. Ostaja/sijoittaja uskoo vielä jotenkin saavansa omansa pois. Arsenalin haaskio on edelleen ”selvitystilassa”. Vertailen omaa 90-luvun talouslamaamme, Lehman Brothersia, USA:n säästöpankkikaatumisia, Nothern Rocksia ja näitä akuutteja. Kriisiin on jouduttu, kun pankit ovat lainoittaneet yli omien resurssiensa. Kielteinen lainapäätös pitää perustella. Myöntäminen on paljon helpompaa ja hauskempaakin.
Uskoisin, että Kreikankin velkapapereilla käydään kauppaa – miksi ei käytäisi? Mielestäni sillä, että velkapaperin numeroiden perässä on € tai $ ei pitäisi olla suurtakaan merkitystä mittariin eli euron arvoon. Velkakirja on lainan antaja ja velallisen välinen sopimus. Jos velallinen ei maksa lainaansa, on luoton myöntäjä arvioinut riskin väärin. Ahneus on voittanut pelon.
Käytetäänkö finanssimarkkinoilla jotain korkeampaa matematiikkaa? Reaalimaailmassa pelaa aritmetiikka.
Jos ei voi ottaa – täytyy lainata
tai painaa lisää seteleitä, kuten USA tekee.
Kreikkalainen vakuusvirittely on suurta sisäpoliittista bluffia – hölmöläisten peitonjatkamista. Tulee 1980-luvun lopulla ehdotetut vakuusvirittelyt mieleen. Jos Kreikka tallettaa jotain vakuudeksi Suomen valtion tilille, niin miksi Suomen pitää lähteä sillä vielä markkinoille pelaamaan: ”Sijoittamaan varmalle korkeammalle tuotolle”? Valtiomme ”AAA” ottaa lisälainaa vuosittain monia miljardeja. Käytetään zorbasten panttirahat Suomessa, jos ei suoraan valtion menoihin niin Finnveran tai suomalaisen pankkijärjestelmän kautta. AAA:ta löytyy ja tuoton laskeminen 30 vuotta korkoa korolle on vain aritmetiikkaa, tosiasiassa kosmetiikkaa.

Mistä saisimme rahaa Euroopan Unionin ohjattavaksi

2011-03-28T22:16:00.001+03:00

Olen joskus uskaltanut kirjoittaa myönteisesti ns Tobinin (James Tobin, talousnobelisti v 1981) verosta. Sitä on periaatteena viimeksi käsitelty Euroopan Parlamentissa 8.3.2011. Asiaa ajoi nyt Ranskan presidentti Sarkozy. Äänestyksessä suomalaisten äänet jakaantuivat hauskasti. Veron puolesta ovat kaduilla jo vuosia elämöineet lähinnä erivärisissä haalareissaan hilluvat kansainväliset atakki-porukat, joten hanke on jo tästä syystä vaiettu kuoliaaksi. Mielestäni kansainvälisiä katteettomia rahasiirtoja, siirtoja vain spekulatiivisen pelin vuoksi, pitäisi voida verottaa. Näitä kaikkien pelkäämiä ”markkinoita” pitää osata verottaa EU tasolla. Aivan mitätön siivu jokaisesta katteettomasta rahasiirrosta riittäisi. Tiedän, että huono, korkea ja epäoikeudenmukainen vero karkottaa maksajansa muille markkinoille. So what, sanoi Lipponen. Ei se spekulatiivinen voitontavoittelu mihinkään katoa. Erityistä valvonta-virastoakaan ei mielestäni tarvita. Markkinat valvokoot itseään ja uskon, että sielläkin ihmiset haluavat toimia rehellisesti ja kunniallisesti.
Tavallisen jalat maassa elävän pirkanmaalaisen kannalta tämä olisi hyvä vero.
Vai olenko aivan väärässä?

Hyvä verolaki N:1

2011-03-28T22:13:00.001+03:00

Hyvä verolaki on sellainen joka tuottaa jaettavaa. Yhdeksänkymmenluvun laman aikoihin tehtiin maassamme suuri verouudistus. Yritysverotus pantiin kokonaan uusiksi ja luotiin yhtiöveron hyvitysjärjestelmä. Oppineemmat kutsuivat sitä avoir fiscaliksi. Osakeyhtiöitä verotettiin aikaisemmin niin rankasti, että yhtiön veroprosentti oli 39 % + kunnallisvero liitännäisineen eli yhteensä yli 60%. Uudistuksen (yhtiöveroprosentti 25%) alkuhämmennyksen jälkeen huomattiin pian, että homma toimii. Lama kouraisi pahasti koko kansantaloutta, mutta yhtiöveron tuotto alkoi kasvaa. Se nousi yli kuusinkertaiseksi ennen vuosikymmenen loppua. Ja mikä parasta! Yritykset maksoivat veronsa mielellään ja pystyivät maksamaan omistajalle/sijoittajalle kohtuullisen palkkion riskinotostaan. Omistajayrittäjän kannalta on veromuodon nimi yhdentekevä, kunhan se ei lannista ja latista yrittämistä. Tuore tutkimus on selvittänyt pienyrittäjän tulotason suunnilleen samantasoiseksi kuin pätevällä ammattihenkilöllä keskimäärin. Vastuu- ja vaaralisätkin huomioiden. EU kielsi meiltä yhtiöveron hyvitysjärjestelmän eli avoir fiscalin. EU koki sen epäoikeudenmukaiseksi kansainvälisille yhtiöille ja sijoittajille. Nyt se on saatava takaisin pk-yrityksille! Tätä ei mikään vaalikone osaa kysyä eikä monikaan kansanedustajaehdokas julista.
Tämä oli ja olisi edelleen hyvä vero.

Veroteesini

2011-02-01T12:13:00.002+02:00

- julkinen talous on alijäämäinen
- tasapaino saadaan aikaan vain veroja kantamalla tai kuluja leikkaamalla
- verotus on lähes ainoa Eduskunnan käytössä oleva keino, joka vaikuttaa nopeasti kansainväliseen kilpailukykyymme
- verotuksella ei hoideta sosiaalipolitiikka, sillä yritetään kerätä rahaa sosiaali- ja muunkin politiikan hoitoon
- kulutuksen verottaminen on ”progressiivista”; se joka kuluttaa enemmän, maksaa myös enemmän
Verolakien viilailu ei onnistu Eduskunnassa. Ne on valmisteltava huolellisesti, jotta edes pykälien kirjoittajat ymmärtävät mitä säädetään.
Hetemäen virkamiestyöryhmä on tehnyt hyvää pohjatyötä

Onnitellaan Simoa

2010-12-12T20:00:00.002+02:00

Onnitellaan tilintarkastaja Simon Ducksteinia. Simo, sinä olet neljäs Hooteem Tilintarkastusyhteisö Oy:n kasvualustasta noussut tilintarkastajatutkinnon suorittanut. Seuraavaksi astut Pirkanmaan Käräjäoikeuden eteen antamaan tilintarkastajan vakuutuksen. Kun vielä hankit todistukset siitä että ”et ole konkurssissa eikä toimintakelpoisuuttasi rajoitettu eikä Sinulle ole määrätty edunvalvojaa eikä liiketoimintakieltoa” niinTampereen Kauppakamarin Tilintarkastusvaliokunta voi nimittää Sinut HTM-tilintarkastajaksi

Ilman laatu on parantunut.

2010-12-12T19:59:00.000+02:00

Olen saanut seurata kehitystä koillisen Pirkanmaan metsissä yli 20 vuotta. Naavaa kasvaa kuusen oksiin vain puhtaassa ilmanalassa. Ei sitä parikymmentä vuotta sitten juurikaan näkynyt. Perisuomalaisen joulupukin partavärkkejä on nykyisin tarjolla sankoissa kuusikoissa. Sellutehtaita on lopetettu ja tuotantoa siirretty uusiin suurempiin ja tehokkaasti toimiviin laitoksiin. Valkeakosken kohdallakaan ei tarvitse vaivautuneena katsella vieruskaveria. Raumalla toimiva uudehko sellutehdas tuottaa paitsi sellua, myös sähköä ja energiaa raumalaisille. Hajutuprahduksia ei ole ainakaan Pyhämaalla havaittu, mutta tuoreen pihkapuun raikas tuoksu tuntuu joskus nenään ohi ajettaessa.
Olen myös saanut seurata luonnon kiertokulkua. Vanhassa metsässä vanhuuttaan kaatuneet puut lahoavat eli palavat hitaasti ja lykkäävät ilmaan kasvihuonekaasuksi kutsuttua hiilidioksidia. Palamisessa aihe yhtyy happeen ja tuloksena saadaan hiilidioksidia ja vettä. Olen nähnyt kun puuta korjataan teollisuuden käyttöön eli päätehakkuun. Eihän se aukko mikään ilo silmälle ole, mutta luonto täyttää tilan muutamassa vuodessa. Metsästysporukkamme istuttaa joka kevät siihen maaperään sopivia puuntaimia kaadettujen tilalle. Nuoren taimiston kasvuvauhti hämmästyttää. Mittaa saattaa kertyä jopa lähes metri vuodessa. Kasvava puu sitoo ilmasta hiilidioksidia ja kasvihuonekaasusta kehittyy hiiltä puun kudoksiin. Suosittelen joululukemiseksi metsänhoitaja Veikko Huovisen kirjaa Puukansan tarina

Onko osakeyhtiöllä hallitus vain siksi, että osakeyhtiölaki sitä vaatii?

2010-11-15T16:09:00.000+02:00

Pöytäkirja vaikuttaa olevan monen pienen osakeyhtiön hallitukselle itsetarkoitus; kunhan lain kirjain täyttyy. Ainakin yksi pöytäkirja vuodessa on tehtävä. Siinä hallitus kertoo käsitelleensä tilinpäätösasiat, allekirjoittaa tilinpäätöksen ja mahdollisesti mainitsee jotain varsinaisesta yhtiökokouksesta. Pöytäkirjan kirjoittaa usein kirjanpitäjä tai tilitoimisto tehokkaasti muuttamalla päiväykset edellisvuotiseen. Näin se tulee oikein laadittua tai ainakin uudet lyöntivirheet vältetään. Samalla mallilla syntyy varsinaisen yhtiökokouksenkin pöytäkirja. Hallitukseen valitaan ”entiset” eli valintaan ”puoliso, tai anoppi ja varalle vaikka naapurin ajokoira. Tietysti ajokoirankin suostumus pitää saada ja senhän saa muutamalla makupalalla.
Onko tässä mitään järkeä? Hallituksella voisi olla jotain oikeaa tehtävääkin. Hallitus voisi olla työkalu johtamaan yritystä kannattavaa kasvuun.
Jos hallituksessa työskentelee muitakin kuin anoppi ja ajokoira, muuttuu hallitustyöskentely papereiden kirjaamisesta palkitsevaksi. Siitä tulee tilaisuus pysähtyä katsomaan yrityksen mennyttä ja etenkin tulevaisuutta. Missä ollaan ja minne mennään tai tärkeintä: Mihin pyritään!

Kannattaa kysellä hintoja

2010-10-26T16:06:00.002+03:00

Meille sattui vahinko. Autotallin oven pieli sai jotenkin aikaiseksi pienen lommon ja naarmun uuden automme lokasuojaan. Kyselin paikkaushintoja useammasta pienestä alan liikkeestä. Ensimmäinen arvioi 550€ arvoiseksi. Toinen kertoi hoitavansa korvauksen ilman sen kummempia paperisotia suoraan vakuutusyhtiöltä eli työ jää muiden keskinäisen vakuutusyhtiön asiakkaiden maksettavaksi. Hinta-arvio 1.000 €. Kolmas automaalari tarkasteli vauriota ja arvio:”Kait se nippanappa kolmesataa maksaisi”. Työ valmistui ajallaan ja lommo oli kadonnut ja työn jälki virheetön. Arvaan ajatuksenne: ”Nyt tilintarkastaja maksoi pimeästi!” Mutta ei. Täysin asetusten mukaiset tiedot sisältävän laskun loppusumma oli 300,00€, josta alv osuus 56,10€. Mitä opimme tästä?

Yhdistyksen ei tar vitse muuttaa sääntöjään

2010-09-25T16:37:00.000+03:00

Saimme syyskuun alusta muutoksia yhdistyslakiin. Kuulumme varmaan jokainen johonkin yhdistykseen. Jotkut meistä ovat ”yhdistysihmisiä” jotka haluavat toteuttaa itseään ja aatettaan toimimalla yhdistyksissä. Itse olen ajautunut lukuisiin mutta olen ollut havaitsemani, että meitä ajaa yhdistysten keulapaikoille oma pätemisen tarve ja kunnianhimo. Tietojärjestelmien ja -yhteyksien kehittyminen ja yleistymisen johdosta on laissa nyt annettu mahdollisuus etäosallistumiseen kokouksiin ja äänestyksiinkin. Yleensä nämä on oltava kirjoitettuna yhdistyksen sääntöihin. Myös päätöksiä voidaan tehdä yksimielisesti ilman varsinaista kokousta. Hallitustyöskentelyssä on asioita osattu päättää yksimielisesti etä- ja puhelinkokouksissa eikä laki tuo tähän järkevään käytäntöön mitään uutta.
Tilintarkastuksen pakollisuus määräytyy yhdistyksissäkin Tilintarkastuslain rajojen mukaisesti(liikevaihto 200.000€, tase100.000€ tai 3 palkollista). Uusi asunto-osakeyhtiölaki määrittelee toiminnantarkastajan tehtäviä ja raportointia yhdistyslakia laajemmin. Oikeusministeriö julkaisi 1.8.2010 lakimuutoksesta oppaan (http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista)Opas on kokonaista 12 sivuinen, joista toiminnan tarkastukselle on varattu neljä sivua yksityiskohtaisia ohjeita.
Ensi sijassa hallitus vastaa yhdistyksen hallinnon järjestämisestä niin kuin muissakin yhteisöissä. Toiminnan tarkastajan tehtävänä on tarkastaa, miten yhdistyksessä on toimittu. Toiminnan tarkastaja ei saa olla mikään herhiläinen hallituksen niskassa. Mitään erityisiä kelpoisuusvaatimuksia ei laissa eikä ohjeessa kuitenkaan määritellä.
Suuremmassa yhdistyksessä esimerkiksi arvonlisäverojen, työnantajamaksujen, palkkojen ja avustusten käytön tilityksen tarkastaminen edellyttää yleensä yksityistaloudesta poikkeavien sääntöjen tuntemista, mikä on syytä ottaa huomioon harkittaessa toiminnantarkastajan tehtävän vastaanottamista ja toiminnantarkastajaksi kouluttamista, varoittaa opas. Toiminnan tarkastajan on tehtävä tarkastustyötä siinä laajuudessa kuin yhdistyksen koko ja toiminnan luonne edellyttää. Kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on saatava kokonaiskuva. Erityisesti opas kehottaa tarkastamaan yhdistyksen omaa ja vierasta pääomaa eli voittovaroja ja lainoja. Myös yhdistykselle kirjattujen menojen oikeellisuus on selvitettävä. Hallinnon tarkastamiseen kuuluu myös toimintakertomuksen tarkastaminen.
Miten mitä ja toiminnantarkastaja kertoo tarkastuskertomuksessaan, onkin vaativa tehtävä. Vaikka yhdistyksessä olisi valittu oikeakin eli hyväksytty HTM tai KHT tilintarkastaja, joutuu toiminnantarkastaja laatimaan oman toiminnantarkastuskertomuksen. Näin se vaan on, sillä tilintarkastuskertomuksen saa allekirjoittaa vain hyväksytty tilintarkastaja.
Jotenkin vaikuttaa siltä, että toiminnantarkastusohjeita ovat kirjoittaneet henkilöt, jotka eivät ole tehneet ainuttakaan tilintarkastusta eivätkä varmasti yhtään toiminnan tarkastusta.
Tärkein lopuksi: Yhdistyksen ei tämän lain takia tarvitse lähteä kirjoittamaan sääntöjään uusiksi. Riittää, että hallitus noudattaa Yhdistyslakia ja yhdenkin raja-arvon ylittyessä myös Tilintarkastuslakia.

Esteellisyyksistä

2010-09-25T16:35:00.000+03:00

Media, yhteinen vahtikoiramme, on tienannut lihavia otsikoita jo parin vuoden ajan kommentoidessaan vaalirahoituksia ja erilaisia esteellisyyskysymyksiä. Maan tapa oli todella erilainen 1960- 80-luvuilla. Tiedossamme on korkeintaan jäävuoren huippu. Olemme kuitenkin menossa hyvään suuntaan. Tärkeintä on, että me suomalaisetkin alkaisimme vihdoin itse ajatella kytköksiämme ja niiden vaikutuksia omien luottamus- ja työtehtäviemme hoitoon. Muodollinen esteellisyys on itse hoksattava. Media paisuttelee asioita erityisesti sen perusteella miltä asiat näyttävät. Tosiasiallinen riippumattomuus ei ole riittävää, vaan riippumattomuuden on toteuduttava myös ulkopuolisen tarkastelijan silmissä, ojennettiin tilintarkastajia jo viime vuosituhannella

Haasteita kaakkoisrajalla

2010-09-05T22:03:00.000+03:00

Jossain kesän uutisraportissa kerrottiin uudesta uhkasta kaakon suunnasta. Jättiukonputki. Sitä näkyy valtavina jopa neljä metrisinä kasvustoina Kannaksen vanhoilla nykyvenäläiseen tyyliin hoidetuilla pelloilla. Viipuri-Talin seudun ukonputki oli jo vallannut mutta Ihantalassa en niitä pari kesää sitten nähnyt. Uutisissa kerrottiin, että rintama on lähestymässä valtakunnan rajaa ja Suomenkin puolella on tunkeilijoita tavattu. Ukonputki on hankala ja sitkeä vastustaja.
Mutta onhan meillä torjuntajoukkoja valmiina. Ei muuta kuin rintamalle kaikki sivarit ja aseistakieltäytyjät. Lain mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen puolustamaan maataan. Tässä olisi kunniakas tehtävä. Maan ystävät voisivat tiedustelijoina käydä halaamassa kasveja.

Turvaväli

2010-04-10T10:48:00.002+03:00

”Jotakin ehkä tietäisin, olinhan siellä minäkin”. Parinkymmenen vuoden etäisyys kunnan kunnallis- (kummallis-)politiikkaan tuntuu yhä paremmalta. Pirkkalan kuntakeskuksessa oli aikoinaan yksi ja ainoa ravintola, osuusliikkeen ylläpitämä. Ravintola yritti olla ravintola eikä juottola. Siellä palaveerasivat kunnallispoliitikot, puolueet ja muut ns. vaikuttajat. ”Suupalassa voi syödä vain sanansa” sanottiin tuolloin. Näyttää pitävän edelleen paikkansa

Johdonmukaisesti, uskottavasti ja pitkäjänteisesti

2010-04-10T10:41:00.000+03:00

Jätin ammattimaisen tilintarkastustoiminnan vuodenvaihteessa. Kolmen kuukauden etäisyys alaan avaa uutta näkökulmaa.
Johdonmukaisuus tarkoittaa, että meillä Suomessa tilintarkastajilla on vahva tapanormi, jonka mukaan toimimme. Yhteisölait ja kirjanpitolaki säätelevät yritysten toimintaa. Tilintarkastuslakimme noudattaa EU:n direktiiviä ja tilintarkastusta ohjaavat kansainväliset standardit ja suositukset. Tilintarkastajien on tunnettava nämä, kaikkineen muutama tuhat painettua sivua käsittävät tiukat tekstit. Yhteiskunta voi luottaa meidän toimivan niiden mukaisesti. itse koin antoisimmaksi ja tärkeimmäksi työkseni auttaa yrityksiä ymmärtämään yrittämistä ja erityisesti laskentatointa ohjaavat säädökset. En edes halua muistella 1960-70 luvun toimintakulttuuria. Vain vähäinen otos löytyy oikeuslaitoksen arkistojen kätköistä.
Uskottavasti tarkoittaa, että tilintarkastajien työmenetelmät ovat ajan tasalla. Tilintarkastuksella yritys saa toiminnalle lisäarvoa. Ulkopuolinen voi luottaa tarkastettuun tilinpäätökseen oman päätöksentekonsa tukena. Tarkastuskertomus todistaa, että tilinpäätös antaa yrityksen taloudellisesta asemasta oikeat ja riittävät tiedot tai oikean ja riittävän kuvan. Tilintarkastajan tapa raportoida uusimuotoisella tilintarkastuskertomuksella siirtää paljolti vastuuta lukijalle. Jos tilintarkastuskertomuksesta jättää tarkoituksella pois sanan tai lauseen, täytyy lukijan tietää mitä puuttuu. Tämä ei mielestäni ole oikein. Uudessa suositusten mukaisessa tilintarkastuskertomuksessa suuri osa on kuvausta siitä, miten asiat pitää tarkastaa ja vielä sitäkin, että tarkastus on suoritettu juuri siten. Lukijan pitääkin kiinnittää huomioita kohtaan Lausunto ja sen jälkeiseen mahdolliseen lisätietoon.
Pitkäjänteisesti tarkoittaa, että tilintarkastajan pitää edustaa tarkastamassaan yrityksessä jatkuvuutta. Tilintarkastaja valitaan tehtäväänsä usein ”toistaiseksi”. Tilintarkastajan vaihtumisen pitäisikin herättää kysymyksiä. Niitä pitää esittää viimeistään silloin, kun tilintarkastaja eroaa oma-aloitteisesti ja ilmoittaa itse eroamisestaan Kaupparekisteriin. Tilintarkastaja on ihminen eli henkilöllä ja kemialla on suuri merkitys yrittäjälle ja myös yhteistyön jatkumiselle. Pitkäjänteisyys tarkoittaa pitkäaikaista luottamussuhdetta tarkastettavaan yhteisöön. Pienissä yrityksissä tilintarkastaja saattaa olla paremmin selvillä yrityksen tilasta kuin itse yrityksen hallitus. Pitkäjänteinen tilintarkastussuhde helpottaa yrityksen taloushallinnon toimintaa eikä tarkastusprosessia tarvitse aloittaa joka vuosi alusta perehdyttämällä tuoretta tilintarkastajaa yrityksen toimintaan. Yrityksessä pitää luottaa toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tulevana vuonna jatketaan siitä mihin edellisessä tarkastuksessa päädyttiin. Näkemykset ja tulkinnat ovat molempien osapuolien tiedossa ja itse asiaan päästään nopeammin. Olen huomannut tämän nopeuttavan työskentelyä ja säästävän yrityksen maksamia tilintarkastuskustannuksia.
Tilintarkastus on ammattimaistunut. Tilintarkastajien hyväksyttyjä yhteenliittymiä kutsutaan ”yhteisöiksi”. Yhteisössä työskennellään tiiminä ja rationaalisesti. Apulaiset eli assistentit tekevät työtään tehokkaasti ja kaivavat esille olennaisia asioita ja kipupisteitä tarkastettavasta yrityksestä. Näin on mahdollista, että sama vastuullisen tilintarkastajan allekirjoitus näkyy jopa useassa sadassa tilinpäätöksessä. Yhteisössä jatkuvuus on turvattu ja asiakkaiden ”mapit” ja hiljainen tieto siirtyy uudelle vastuunalaiselle.

Suurta verouudistusta odotellessa

2010-03-05T18:37:00.002+02:00

Meidän yhdessä rakentamamme yhteiskunta tarvitsee toimiakseen rahaa ja sitä kerätään veroilla ja maksuilla. Verottaja on ne 200 itse valitsemaamme päättäjää. Verotuksen oikeudenmu-kaisuuden ratkaisevat ne samat 200 vallittua. Verotuksella pitää ainakin nykytilanteessa edistää taloudellista kasvua. Jos siinä ei onnistuta, eivät edes ne seitsemän laihaa vuotta riitä. Eduskunta ei päätä talouden kasvusta. Yritykset luovat kasvua ja ohjaavat toimintaansa – ei verottaja.

Miten verolinjaukset vaikuttavat?
Verotus kohdistuu periaatteessa joko kulutukseen, tuloihin tai omaisuuteen.
Kulutusveron maksuun osallistumme me kaikki. Arvonlisäverolla kertyy yhteiskunnalle tuloja helposti. Joidenkin muiden kulutusveroprosenttien korottaminen ei tuo vastaavaa tuloa. Kulutus saattaa pienentyä tai suuntautua muualle, jolloin veron tuotto laskee. Alkoholia tuodaan Virosta ja Saksasta ”omaan käyttöön”. Pikkuravintoloille tämä hankintakanava antaa mahdollisuuden myös pimeään myyntiin? Usko, että kulutusveroja korotetaan. Yksi prosentti lisää arvonlisäveroon tuottaa liki 1,5 miljardia vuodessa. Elintarvikkeiden arvonlisävero alennettiin viime syksynä 12%:iin. Kaikkia arvonlisäveroprosentteja korotetaan heinäkuussa yhdellä prosenttiyksiköllä.

Yhteisövero on yhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama 26%:n vero. Osinkoja jaetaan niistä pääo-mista, joita yritykseen jää verojen maksun jälkeen.
Listaamattomasta yhtiöstä saatua osinkoa verotetaan joko pääoma- tai ansiotulona. Yhtiölle kerty-neestä nettovarallisuudesta voidaan vuosittain jakaa 9% verovapaana osinkona. Tätä suurempi osinko verotetaan ansiotulona muiden ansiotulojen päälle laskettuna ja progressiivisen asteikon mukaan. Verovapaana pääomatulona voi henkilö saada enintään 90.000€ vuodessa. Yhtiöllä on tuolloin oltava joko sijoitettua omaa pääomaa tai kertyneitä kertaalleen verotettuja voittovaroja miljoona euroa.
Tämän veromallin perusta rakennettiin v 1992 suuressa verouudistuksessa, jolloin yhtiöiden kaksin-kertaisesta verotuksesta luovuttiin. Veroprosentteja ja malliakin on muokattu tämän jälkeen useal-la tavalla. Sokea Reettakin näkee, että malli oli kannustava ja kasvua luova. Lamasta selvittiin ja valtion verotulot kasvoivat. Kokonaisuutena järjestelmä toimi erinomaisesti, mutta joitakin osia siitä on helppo väittää epäoikeudenmukaisiksi.
Valtionvarainministeriössä kehitellään verouudistusta, joilla tavoitellaan ensisijaisesti kannustavuutta. Yleinen mielipide vaatii myös oikeudenmukaisuutta, vaikka näillä vaateilla ei olisi mitään ratkaisevaa vaikutusta valtiontalouteen. Poliittinen oikeudenmukaisuus asettuu usein kannustavuuden vastavoimaksi. Suomessa rajaverokiila on n 60%!
Oletettavaa on, että pääomatulojen veroastetta korotetaan. Yhden prosenttiyksikön korotus lisää tuloja vain 50 miljoonaa euroa vuodessa. Asuntolainojen korkovähennys perustuu pääomatulojen alijäämään eli vähennysoikeus kasvaa jos pääomatuloprosentti nousee. Tämä yhtenä esimerkkinä siitä, että verolakien yksittäisillä muutoksilla sotketaan järjestelmä. Kansainvälinen verokilpailu pa-kottaa alentamaan yhteisöverokantaa jopa 22% tasolle, jotta yritykset pysyisivät Suomessa. Verotus on ainoa kansainvälinen kilpailutekijä, johon voimme itse vaikuttaa. Yhteisöveroalennuksen tulovaikutusta on vaikea arvioida, sillä alennus luo kasvua.
Verouudistusta rakentavat väittävät, että nykyinen veropohja ”vuotaa”. Esimerkkinä mainitaan kotitalousvähennys, joka ei juurikaan vähennä verotuloja, mutta lisää työllisyyttä ja uskoa, myös hillitsee pimeään yritteliäisyyttä. Oikeudenmukaisuus saavutetaan mahdollisimman laajalla ja pitävällä veropohja.
Odotellaan Hetemäen komitean tuloksia. Taustatietoa ja selvityksiä on luettavissa Valtionvarainmi-nisteriön sivuilla. Muistetaan yhteiskunnan rahantarve, oikeudenmukaisuus ja kasvuedellytysten luominen. Tietysti kyläpoliitikko voi keräillä irtopisteitä ja kirjoitella blogeihin sekä yleisönosastoihin. Kokonaisuudistus tulee voimaan aikaisintaan ensi vuoden alusta, joten hallituksen pitää tehdä esi-tyksiä viimeistään budjetin yhteydessä.
Pauli K Mattila, Keskuskauppakamarin veroasiantuntija, totesi luennoitsijan kannalta tilanteen ole-van mielenkiintoisen. Jotain todellista muutosta on tulossa?!

Uusi elämäntilanne

2010-02-16T11:37:00.003+02:00

Hooteem Tilintarkastusyhteisö Oy:ssä on toteutettu hallittu sukupolvenvaihdos.
Yhtiö lunasti kaikki omistamani Hooteem- osakkeet. Kiitän tilintarkastusasiakkaitani pitkästä, parhaimmillaan yli 30 vuotta kestäneestä yhteistyöstä. Olemme yhdessä saaneet kokea niin menestystä kuin vastoinkäymisiäkin. Luovun lakisääteisestä tilintarkastuksesta. Voimme halutessanne jatkaa yhteistoimintaa sillä olen käytettävissänne yrityskummina.

Yrityksenne tilintarkastuksen jatkuvuus on turvattu. Hooteem Tilintarkastusyhteisö Oy ja sen koulutetut tilintarkastajat ja assistentit ovat palveluksessanne.

2010-02-07T16:58:00.005+02:00

Toimin aktiivisesti Pirkanmaan ja Uudenkaupungin yrityskummina.
Hallituksen työn on oltava järjestelmällistä ja johdonmukaista sekä vain ja ainoastaan yrityksen etuja valvovaa.
Miten paljon yrityksesi hallitus miettiin strategioita?